Tervetuloa uusi hankevuosi 2023!
Hykari -hanke on kotiutunut takaisin toimistolle ikkunaremontin jäljiltä ja voi kuinka kauniista tammikuisista auringonnousuista olemmekaan päässeet nauttimaan uusien kirkkaiden lasien läpi. Olemme nivoneet yhteen mennyttä vuotta ja kirkastaneet uuden hankevuoden toimintakuvioita. Mitä hyvää viime vuodesta jäi käteen? Entä mitä kehitettävää ja toimintamallien muutoksia meidän tulisi toteuttaa tätä vuotta ajatellen, jotta pääsisimme tavoitteisiimme?
Kuten aikaisemmassa blogitekstissä mainitsimme, uusien vapaaehtoisten rekrytoiminen on ollut haastavaa ja tämä on tunnistettu valtakunnallisestikin. Saimme viime vuoden aikana järjestettyä vapaaehtoistoiminnan peruskurssin neljällä paikkakunnalla ja koulutimme uusia vapaaehtoisia hyvinvointikavereita yhteensä 26 henkilöä. Valitettavasti yhteensä viidelle paikkakunnalle suunniteltu vapaaehtoistoiminnan kurssi jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi.
Tänä vuonna aiommekin julkaista verkossa itseopiskeltavan vapaaehtoistoiminnan peruskurssin. Verkkokurssi mahdollistaa vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemisen niille henkilöille, jotka eivät saaneet koulutusta peruuntuneen kurssin vuoksi tai joille kurssin ajankohta ei sovi. Lisäksi ikäihmisten parissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan kiinnostavuutta täytyy pyrkiä lisäämää eri keinoin.
Ajan henki näyttäisi olevan se, etteivät ihmiset halua sitoutua vapaaehtoistoimintaan pitkäksi aikaa vaan tekevät mieluummin kertaluonteista tai lyhytkestoista vapaaehtoistyötä. Tämän vuoksi aiomme rohkeasti lähteä kokeilemaan Pop-up -vapaaehtoistyön muotoja Keski-Suomen hankekunnissa. Lisäksi nuorten innostaminen vapaaehtoistyöhön ikääntyneiden parissa on tulevan vuoden agendana ja tähän olemme saaneet avuksemme Kansalaisareenan valtakunnallisen JEP - Nuorten näköinen vapaaehtoistoiminta kehittämishankkeen. Aiommekin räätälöidä yhdessä lukioihin uudenlaisen vapaaehtoistoiminnan projektimuotoisen kurssin, joka tarjoaa nuorelle kokemuksen projektityöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.
Uusien vapaaehtoisten toimintaan mukaan saamiseksi aiomme kokeilla yritysyhteistyötä paikkakunnilla toimivien yritysten kanssa. Työnantajan mahdollistama, ikäihmisten avuksi suuntaava vapaaehtoistoiminta voi lisätä niin yrityksen työntekijöiden kuin autettavien ikäihmisten hyvinvointia. Lisäksi yritys voi viestiä toiminnallaan omia arvojaan ja yhteiskuntavastuutaan.
Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää myös vapaaehtoistyössä
Olemme tehneet yhteistyötä myös kansalaisareenan Kohti tulevaa -ennakointihankkeen kanssa. Heidän kanssaan käydyissä keskusteluissa ja työpajoissa olemme saaneet arvokasta tietoa ja ymmärrystä tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin tärkeydestä myös Hykari-hankkeen osalta. Tästä esimerkkinä hankekunnassamme Luhangassa järjestetty ikäihmisten hyvinvointipäivä, jonka järjestivät Luhangan kunta, Luhangan kappeliseurakunta ja Jyväskylän kansalaisopisto. Osallistuimme päivään yhdessä Kohti tulevaa -hankkeen kanssa.
Hyvinvointipäivässä pidettiin ikäihmisten keskustelu- ja kuulemistilaisuuden, jonka teemana oli luhankalaisten ikäihmisten hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuus oli onnistunut ja paikalla oli yhteensä 26 ikäihmistä. Keskusteluiden pohjalta saimme arvokasta tietoa ikäihmisten toiveista tulevaisuutta ajatellen. Näiden tietojen pohjalta myös me Hykari -hankkeessa voimme lähteä kehittämään ikäihmisten tarpeista nousevaa vapaaehtoistoimintaa.
Ensi keväänä jatkamme työskentelyä Luhangan ikäihmisten dialogien parissa yhdessä Kohti tulevaa -hankkeen kanssa. Jatkamme ikäihmisten kuulemista tarkemmin niistä aiheista, jotka syksyn keskusteluissa nousivat esiin. Näitä tietoja voimme hyödyntää myös muissa hankekunnissamme.
Paikkakuntien vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin tilanne
Hykari-hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana tehtyjen havaintojen perusteella vapaaehtoistoiminnan kenttä näyttäytyy paikkakunnilla vaihtelevana. Toiminta ei pyöri, jos uusia vapaaehtoisia ei hankita aktiivisesti tai jos toimintaa ei koordinoida. Tämä osuus jääkin usein järjestöjen ja seurakuntien tehtäväksi. Ne hoitavat kyllä tehtävänsä ansiokkaasti, mutta usein se tehdään jopa vain yhden henkilön toimesta. Järjestöissä vapaaehtoistoimintaa koordinoivat henkilöt tekevät työtänsä itsekin vapaaehtoisena ja seurakuntien diakoniatyön resurssit ovat vähentyneet entisestään.
Tilanteissa, joissa paikkakunnan vapaaehtoistoiminnan koordinointi on jonkin järjestön vapaaehtoisen vastuulla, on vaarana toiminnan lakkautuminen kyseisen henkilön jäädessä pois tehtävästä tai järjestön toiminnan hiipuessa. On myös paikkakuntia, joissa vapaaehtoistoiminnan koordinointivastuuta on ohjattu kunnan työntekijälle, mutta käytännössä työaikaa tehtävän hoitamiseen ei ole.
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden varmistamiseksi olisi tärkeää, että kunnat olisivat vahvemmin mukana toiminnan kehittämisessä ja koordinoinnissa. Kunnassa toimivalla vapaaehtoistoiminnan ammattimaisella koordinoinnilla saataisiin vapaaehtoistyön koko kapasiteetti käyttöön. Lisäksi kuntien mukaan tulo voisi innostaa vapaaehtoistyöhön myös nuoria, sillä osa nuorista saattaa vierastaa sitoutumista järjestöjen ja seurakuntien toimintaan. Tämän vuoksi aiommekin jatkaa keskustelua kunnissa vapaaehtoistoiminnan tilanteesta, ja tulevaisuudennäkymistä sekä nostaa aihetta julkiseen keskusteluun.